Legisign.org Logo

Kymmenen parasta tieteisromaania

Koska Sadan parhaan kirjan listani tuntuu ikuisesti jäävän odottamaan loppuunsaattamistaan, päätin kirjoittaa tämmöisen lyhyemmän listan suosikkigenrestäni.

  1. Bester, Alfred: Määränpäänä tähdet (Stars My Destination tai Tiger! Tiger!, 1956)

    Besteriä ei voi pitää poissa tieteisromaanien kaikkien aikojen listalta. Kirjoitettuaan kaksi kaikkien aikojen parasta sf-romaania 1950-luvulla hän löi pillit pussiin ja katosi paremmille kirjoittamismaille, eikä palattuaan enää saavuttanut alkuperäisen hektisen kuumeisen proosansa tasoa. Määränpäänä tähdet on hengästyttävä lukukokemus: kun hetkeksikin luulee nähneensä tarinan kaikki kortit, Bester lyö pöytään pari kourallista lisää.

  2. Brunner, John: Stand on Zanzibar (1968)

    1960-luvun kuumaa teemaa, liikakansoitusta, käsitteli moni tieteiskirjailija muttei kukaan Brunneria paremmin. Moninäkökulmainen, ovela romaani ei aivan säilytä tasoaan loppuun saakka, mutta erinomainen yritys ansaitsee palkintonsa.

  3. Delany, Samuel R.: Babel-17 (1966)

    Kielitieteilijä tapaa tieteiskirjallisuudesta löytää vain pettymyksiä. Kieli tuntuu olevan joko mutkaton asia tai liian vaikea käsiteltäväksikään: viestinnän ongelmat ohitetaan olankohautuksella tai maagis-romanttisilla universaalikääntimillä. Kunnes tuli Delany, loistava (tieteis)kirjailija muutenkin, joka kirjoitti pelin säännöt uusiksi.

  4. Dick, Philip K.: Hämärän vartija (A Scanner Darkly, 1977)

    Dickin tällaiselle listalle pitää ehdottomasti sopia. Palkkionmetsästäjäksi suomennettu Do Androids Dream of Electric Sheep (johon – joo joo täytyyhän tämä sanoa – elokuva Blade Runner pohjautuu) on ehkä ajatuksekkaampi ja ideologisella tasolla rikkaampi, mutta Hämärän vartija taitaa olla yksi niitä harvoja teoksia, jossa Dick teknisestikin ottaen pääsi kunniallisesti plussan puolelle: kovin usein tematiikan ja upotteisten ideoiden maailmanmestari unohti kirjoittaa juttunsa loppuun asti.

  5. Le Guin, Ursula K.: Pimeyden vasen käsi (The Left Hand of Darkness, 1969)

    Le Guiniltä voisi valita paljon muutakin tällaiselle listalle – Pimeyden vasen käsi on ehkä turvallisin ja siksi raukkamaisinkin valinta. Se on hyvä romaani perinteisessä yllätyksettömässä mielessä.

  6. Lem, Stanisław: Voittamaton (Niezwyciężony, 1964)

    Lemin romaaneista tunnetuin on Solaris, mutta itse asiassa Voittamaton, joka romaanina on tietyssä mielessä perinteisempi ja kesympi tieteisromaani, päihittää sen kypsyydessä ja viimeistellyydessä.

  7. Piercy, Marge: Woman on the Edge of Time (1977)

    Piercy edustaa samaa humanistilinjaa tällä listalla kuin Le Guinkin. Kaukana on amerikkalaisen scifin alkuaikojen laserien suihkina ja avaruusalusten jyrinä.

  8. Smith, Cordwainer: Rediscovery of Man

    Novellikokoelma ei tietenkään kuuluisi romaanien joukkoon, mutta jollei Cordwainer Smith tällaiselle listalle pääsisi, listassa tai sen tekijässä olisi pahasti vikaa; valitettavasti vain Smithin romaanit häviävät 6–0 hänen novelleilleen…

  9. Strugatski, Arkadi ja Boris: Stalker (1977)

    Strugatski-veljesten parhaasta romaanista voidaan kiistellä mutta Stalker on mielestäni onnistunein. Ehkei romaani ole niin hyvin kuin Tarkovskin aiheesta tekemä elokuva, mutta kirja ja elokuva ovat joka tapauksessa sen verran etäällä toisistaan temaattisesti, että kummankin erillinen olemassaolo on puolustettavissa. Stalker lienee tieteiskirjallisuuden onnistunein vierauden kuvaus.

  10. Sturgeon, Theodore: Slow Sculpture (1982)

    Sturgeon oli pitkän linjan tieteiskirjailija, joka monista muista poiketen ei menettänyt vuosikymmenten varrella otettaan vaan päinvastoin paransi vain kuin sika juoksuaan. Aivan viimeisilläkin töillä on uskomaton ote lukijaan.