Legisign on laki, joka on merkki. Lain asettaa yleensä ihminen. Jokainen konventionaalinen merkki on legisign. (The Essential Peirce 2: 291.)
<time>-tunniste.
()
Olen Tommi Nieminen. Parhaiten minut saa kiinni sähköpostitse (etunimi piste sukunimi @ legisign piste org) tai Mastodonista (@ etunimisukunimi @ mastodontti piste fi).
Olen syntynyt 1969 enkä tietääkseni vielä kuollut. Tosin koska päivitän sivua itse, tänne ei muuta tietoa koskaan tuleekaan. Harrastan nyttemmin enimmäkseen työtäni eli opettamista, mutta ajan salliessa saatan vielä pujahtaa tutkimuksenkin puolelle, päälajeinani kielitiede (yleinen, soveltava sekä fennistinen), fonetiikka, kirjallisuustiede, semiotiikka ja kielifilosofia.
Tieteelliset tekemiseni selviävät nopeimmin ansioluettelostani, jota pyrin pitämään ajantasaisena.
Pitäjähaku on pieni JavaScriptillä toimiva sovellus, jonka avulla voi avata yleisesti käytetyt pitäjännimien lyhenteet, yhdistää Suomen murteiden sanakirjan ja Lauri Kettusen murrekartaston murrealuetietoja sekä ottaa selville, mitkä muut pitäjät ovat annetun kanssa samalla murrealueella niin SMS:n kuin Kettusenkin mukaan.
Kielitieteen päivistä olen ylläpitänyt ajantasaista luetteloa, joka nyttemmin löytyy myös suomenkielisestä Wikipediasta.
Edelleen sivuilta voi löytää HTML 5 -viritykseni Peter Ladefogedin Vowels and consonants -kirjan materiaaleihin perustuvasta IPA-äännekartasta.
Lapsuuteni elin Nokialla, missä myös kävin kouluni nyttemmin puretulla Myllyhaan ala-asteella sekä purettaviksi tuomituilla Nokianvirran yläasteella ja Nokian lukiossa. Minua ei nähtävästi kannata päästää minnekään, jos haluaa rakennuksen säästyvän purkutuomiolta.
Filosofian maisteriksi valmistuin suomen kieli pääaineenani Tampereen yliopistosta 1998, ja filosofian tohtorin tutkintoni suoritin Jyväskylän yliopistoon 2010 pääaineenani soveltava kielitiede. Aineenopettajalta vaadittavat pedagogiset opinnot suoritin Turun yliopistossa 2020–21.
Aikojen saatossa olen väsännyt erilaisia top-listoja. Ensiksi voi katsoa vaikka tätä: Kielitieteen viisi »älkää unohtako näitä» esittelee viisi kielitieteen suurta nimeä, jotka mielestäni eivät nykyään ole täysin ansaitsemassaan mitassa arvostettuja.
Harrastus alkoi sadan parhaan kirjan luettelosta, joka syntyi Akateemisen kirjakaupan satavuotisjuhliinsa teettämän vastaavan listan innoittamana. Omani ei koskaan ole oikeasti saavuttanut sadan kirjan mittaa.
Kirjojen lisäksi oli pian tietenkin listattava myös kaksitoista parasta elokuvaa (aiemmin kymmenen plus kymmenen!), ja elokuvia pohdiskelevan on vaikea pidättyä luettelemasta myös kymmentä parasta elokuvamusiikkia.
Koska tieteis- ja fantasiakirjallisuus ovat minun juttuni, halusin luetella vielä kymmenen parasta tieteisromaania ja kaikkia parhaiden kirjojen listoja täydentääkseni myös kymmenen kärjessä -inhokkikirjaani. Ja jos luetellaan niin elokuvia kuin tieteiskirjojakin, ei kai voi olla sekoittamatta niitä kymmenen parhaan tieteiselokuvan luetteloksi? Ja kun tieteiselokuvista puhutaan, niissä esiintyy paljon ikimuistoisia vuorosanoja, joista viisi ikimuistoisinta tieteiselokuvarepliikkiä esittelee mielestäni tarttuvimmat. Romanttiselle tuulelle satuttuani taas viisi parasta romanttista komediaa oli helppo koostaa…
Kymmenen parasta TV-sarjaa oli vaikea tehdä: olisi kai pitänyt valita saman tien 20, koska muuten tulee vain korostaneeksi jotain omaa genreään (käytännössä minulla tieteisfiktiota) muiden kustannuksella; mutta tulipahan näköiseni lista! Kovasti aliarvostettuna pidän TV-tunnareita, mutta kaksikymmentä parasta TV-tunnaria täyttäköön aukon. Toistaiseksi typerin top-listani kertoo viisi parasta klassista säveltäjää, joskin joku voisi pitää vieläkin hölmömpänä listaa Kate Bushin viidestä parhaasta albumista (poikkeuksellisesti paremmuusjärjestyksessäkin!). Sen innostamana olen yrittänyt myös luetella kaikkien aikojen kymmentä täydellisintä albumia noin ylimalkaan.
Pyrin pysymään ajan tasalla niin yleisurheilun Suomen-ennätyksistä kuin maailmanennätyksistäkin.
Näppäimistöjä on kuvallinen kertomus omasta näppäimistönkäyttöhistoriastani – eli kuvat ja käyttökokemuksia kaikista niistä tietokoneen näppäimistöistä, jotka vielä kaapin perukoilta kuvattaviksi oli mahdollisuus kantaa!
Kieliä opiskelleena en voinut pidättyä kiusauksesta vertailla myös ohjelmointikieliä. Raiding the Lost Average rakentaa keskiarvon laskevan pikkuohjelman useammallakin kielellä ja vastaavasti Raiding the Lost Lottery arpoo lottorivejä samassa polyglottisessa hengessä.
Muutama vuosi sitten väsäsin JavaScriptillä pienen lottokoneen, jolla voi vaikka arpoa itselleen muutaman lottorivin. Jos taas pitää etsiä sopivaa väriä tai arvioida näytön väritoiston laatua, mihin kumpaankin X11 Colour Swatches on omiaan.